Atorina

etusivu kouluhevoset estehevoset toiminta

Markian van de Halor

virtuaalihevonen
KTK-II

© Landgestüt Celle
NimiMarkian van de Halor "Markku" RekisterinumeroVH17-012-0445
Rotu, sukupuolihollanninpuoliverinen, ori Säkäkorkeus, väri166cm, musta
Syntynyt29.09.2017 (8v 08.10.2017) Koulutuskoulupainoitteinen, taso: Grand Prix
KasvattajaZonjiet Stud OmistajaAtorina (VRL-09525)
20.08.2018 Kantakirjaus: KTK-II (18 + 19 + 20 + 18 = 75p.) Tavoitteena KRJ-laatuarvostelu

Sukutaulu

Isälinja: Montmartre     Emälinja: Cerita
i. Montmartre
kwpn km 169cm
KRJ-I, YLA2
ii. Leionard
kwpn m 173cm evm
iii. Amaris
iie. Jacobine
ie. Sacré Cœur
kwpn km 167cm evm
iei. Mount Blanc
iee. Nathalie
e. VIR MVA Ch Cerita
old m 164cm
KTK-III, KRJ-II
ei. Fermor
old evm
eii. Ferreur
eie. Taraea
ee. Chatterberry
old evm
eei. Carrick
eee. Ceris

Jälkeläiset

Markulla on 2 jälkeläistä. Se on tarjolla jalostukseen.
s. 01.11.2017 kwpn t Kosma At tammasta le Rêve Keeta
s. 04.12.2017 kwpn o Maracas At tammasta Balletica HMS

Kilpailukalenteri

Kouluratsastus:

KRJ vaikeustaso 11/10
Ominaisuuspisteet 6825.47 p.
Tahti ja irtonaisuus 3903.85 p.
Kuuliaisuus ja luonne 2921.62 p.

KRJ Cup -sijoitukset:

KRJ Cup /

NJ-näyttelyt:

22.10.2017 NJ Syndur irtoSERT pt. Zafiro

Päiväkirja ja muuta

Varustelokero
Koulusatula, yleissatula, kankisuitset Väreinä musta ja hopea Muut varusteet tummansinisiä tai valkoisia
Muuta huomioitavaa
Tarhataan muiden orien kanssa.
03.10.2017, kirjoittanut nekota - "Ei kimoa nähnytkään"

Kuvittele pettymykseni, kun upealla kimolla kouluorilla astutettu tamma varsoikin mustan eikä kimon varsan. Tai siis eihän se tietenkään kimo ollut syntyessään, mutta kovasti sen odotettiin kimoutuvan, mutta siihen odotelluun se sitten jäikin. Nyt mulla on käsissäni kaksivuotias musta kouluvarsa, niin että mitä mä tällä sitten teen?

Olin saanut HM:ltä kyseisen viestin, kun eräänä aamuna avasin sähköpostini. Kyseessä oli varsa, jonka HM:n tamma oli varsonut minun orini astuttua sen vuosi aikaisemmin. Pitkän huokauksen jälkeen naputtelin vastaukseksi “Myy se!” ja sitäkin nopeammin tuli vastaus, joka sai minut irvistämään: “Tule ihmeessä hakemaan se pois.”

En minä nyt enempää hevosia kaivannut talliini, mutta en voinut kyllä vastustaa kiusaustakaan. Montusta eli kyseisen varsan isästä minulla oli vain yksi varsa tallissani – tämäkin pieni pettymys ja vähän huonommin menestynyt tapaus – ja kovasti olin kaavaillut toista oria Montmartren isälinjaa jatkamaan. Minua ei tarvinnut sen enempää suostutella, kun olin jo lentokentällä orivarsaa vastassa ja omaan talliini viemässä. Ori ei näyttänyt isältään sitten lainkaan, siro se ei ollut paitsi sieltä, missä pitäisi olla lihaksia. Käytökseltään se oli varsin rauhallinen tai mahdollisesti se oli vain väsynyt, en tiennyt, mutta ajan myötä saisin varmasti tietää tutustuttuani siihen hieman paremmin. Tällä hetkellä se oli vain varsa, josta “piti tulla kimo”. Salaa olin iloinen, ettei orista tullutkaan kimoa, vaan musta – se oli todella komea väristään huolimatta tai juuri siitä johtuen.