Mutala Oriit Tammat Kasvatus

Kaipuun Keksitty

KTK-III
  • Kaipuun Keksitty "Kake", VH17-018-1864
  • suomenhevonen, ori

  • 163cm, rautias
  • syntynyt 08.05.2017 5-vuotias
  • koulupainoitteinen, taso: Vaativa B

  • kasvattanut Elina Hietikko evm, tuonut Jannica
  • omistaa nekota (VRL-09525)
  • Kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
  • Tämä on virtuaalihevonen. Kaikki sivuilla oleva tieto on keksittyä.
  • This is a sim game horse. Everything on this site is fictional.

  • 31.03.2018 KTK-III (16 + 16 + 16 + 16 = 64p.)
  • Suku

    isä Kaipuun Kelmi
    rautias, 165cm
    evm
    ii. Kaipuun Kuningas
    rt 166cm
    iii. Kaipuun Herttua
    iie. Kerppana
    ie. Essiina
    prt 154cm
    iei. Töpinä-Esa
    iee. Kelmitär
    emä Kassandra
    tummanrautias, 156cm
    evm
    ei. Kasper
    tprn 158cm
    eii. Kiipeli
    eie. Vetra
    ee. Sandra
    rt 150cm
    eei. Saumaton
    eee. Tundratar

    1. s. 05.11.2017 suomenhevostamma Mutalan Harhaluulo e. Hipsutellen

    Sukuselvitys tulossa...

    Kilpailutulokset

    KRJ taso /
    Kouluratsastus p. Kuuliaisuus ja luonne p. Tahti ja irtonaisuus p.

    Cup-sijoitukset
    30.11.2017, KRJ Cup, Vaativa B :: 8/130 31.12.2017, VSR Koulucup, Helppo B :: 1/64

    Näyttelyt
    Ei vielä tuloksia.

    Päiväkirja ja valmennukset

    18.10.2017 – päiväkirjamerkintä – kirjoittanut nekota

    Viiden tunnin ajomatkan jälkeen Lapin korvesta Tohmajärvelle huomasin olevani jälleen korvessa, tosin tällä hetkellä vain kivenheiton päässä itänaapuristamme. Tallin pihassa sain seisoskella tyhjänpanttina hyvän tovin ennen kuin tilan isäntä saapui paikalle huolettomasti myöhässä pohjoiskarjalaiseen tapaan. Kättelimme ja minuakin lyhyempi pynäkkä mies saattoi minut talliin, joka näytti todella harvasti asutulta. Pulska ruunikko suomenhevostamma ensimmäisessä karsinassa ja muutaman tyhjän karsinan päässä iso rautias suomenhevonen. “Joo, pittää niä lopuutkin kaakit myyvä”, isäntä virkkoi ja haroi partaansa. “Tuoltahan se Keksi pilkistääpi.”

    Rautias ori oli tullut ovenrakoon kurkkimaan ja tapitti meitä isoilla silmillänsä. En halunnut ostaa hevosta vain koska olin ihastunut sen ulkonäköön, mutta olinhan minä nyt vähäsen. “Ei tän kouluttuksesta tuu mittää. Taistelloo vua vasttaa.” Tuskin kuulin isännän sanoja kävellessämme orin karsinaa kohti, tuijotin vain rautiasta oria silmät sydäminä. Ori vaikutti yllättävän rauhalliselta lähestyessämme sitä ukon puheista huolimatta. Kaupat oli jo tehty mielessäni, kun ori tuli takkiani nuuskimaan kaikessa rauhassa. Ori on sen verran nuori että sen saa kyllä vielä koulutettua, toistelin mielessäni. Ja on pahempiakin tapauksia nähty ehdottomasti.

    Matkalla toimistaan jäin vielä toljottamaan ruunikkoa tammaa. “Onko tuokin myynnissä?” kysyin ohimennen. “Toki”, vastasi ukko, “se on siun jos sie halluut sen”. Noin kahden sekunnin harkinnan jälkeen käännyin päättäväisesti kohti isäntää ja tokaisin: “Mennään ja kirjoitetaan molempien kauppakirjat.”