Mutala Oriit Tammat Kasvatus

Koistilan Kermawiili

KTK-III
  • Koistilan Kermawiili "Wiilis", VH17-018-1664
  • suomenhevonen, tamma

  • 155cm, rautias
  • syntynyt 01.09.2017 10-vuotias
  • yleispainoitteinen, ko: VaB re: 100cm me: 90cm

  • kasvattanut Koistilan Suomenhevoset
  • omistaa nekota (VRL-09525)
  • Kuvat © kasvattaja
  • Tämä on virtuaalihevonen. Kaikki sivuilla oleva tieto on keksittyä.
  • This is a sim game horse. Everything on this site is fictional.

  • 20.10.2017 KTK-III (18 + 17 + 15 + 17 = 67p.)
  • Koistilan Kermawiili, tuttujen kesken Wiilis, on hyvin leppoisa kaikkien kaveri ja oiva ensiratsu rauhalliseen talutusratsastukseen pienokaisille. Tämä ei tee siitä mitenkään erityisen miellyttävää kilparatsua, kun tammalla ei aina vaikuta olevan minkäänlaista halua tehdä niitä pohkeenväistöjä tai laukanvaihtoja, joita sillä yritetään niin kovasti harjoitella, vaan se haluaisi enemmänkin elää stressitöntä elämää, syödä heinää ja käydä satunnaisilla maastoretkillä suokkikavereidensa kanssa naapurin lasten ratsastamana. Jo nuorena tammasta huokui varttuneemman tammahevosen olemus, joka ei vähästä hätkähdä ja jolle kaikki on parempi tehdä ennemmin hitaasti kuin nopeasti.

    Hoitaessa Wiilis ei paljoa välitä hoitajistaan, siirtyy minne sitä käskee tai nostelee kavioitaan kun pyytää. Korkeintaan tamma vähän huiskii hännällään mahan alta harjatessa. Tamma vaikuttaa oikeastaan tallissa hyvin välinpitämättömältä – ainoa asia, mikä saa sen korvat höristymään, ovat orien äänet, joita tammatallissa harvemmin kuulee. Nuorimmat ja hennoimmat tallitytöt yleensä suitsivat ja satuloivat Wiiliksen, sillä vastaanpyristelyä harvoin näkee sen osalta. Muiden hevosten kanssa Wiilis tulee toimeen hyvin ilman ongelmia ja se tarhailee ja laiduntaakin paljon mieluummin laumassa kuin yksin. Monesti sen voi yllättää tarhasta halailemasta muiden tammojen kanssa kuin parhaat kaverit. Vieraatkaan hevoset eivät ole ongelma, vain oreihin tamma tuntuu kiinnittävän enemmän huomiota.

    Ratsastaessa Wiilis on kyllä miellyttäväaskelinen ja kuulolla, muttei aina yhteistyökykyinen. Tamma ei ole lähelläkään määritelmää herkkä, vaan vaatii tuntuvat avut ja sinnikkyyttä. Vaativampien koululiikkeiden tai esteiden hyppiminen vaatii tammalta pitkän lämmittelyn ja henkisen valmistautumisen tulevaan koitokseen. Jatkuva kiittäminen ja tamman palkitseminen saa sen suorittamaan paremmin ja ehkä jopa pyrkimään eteenpäinkin, mutta vain ehkä. Kisapaikalla ratsastajan suoritushalu toisinaan saa Wiiliksen enemmän hereille ja kuulolle, jolloin kisasuorituksessa voi oikeasti nähdä sen parhaat liikkeet ja edes jonkinlaisen yrityksen tehdä parhaansa.

    Suku

    isä Suklaawanukas
    tummanrautias, 160cm
    KTK-II
    ii. Tuplasuklaa
    trn 160cm, evm
    iii. Tummasuklaa
    iie. Kermavaahto
    ie. Vaniljawanukas
    vrt 156cm, evm
    iei. Mustapippuri
    iee. Vadelmawanukas
    emä VIR MVA Ch Kermakaneli
    vaaleanpunarautias, 150cm
    KTK-II
    ei. Mokkakahvi
    m 153cm, evm
    eii. Mokkapala
    eie. Marenki
    ee. Kermaisa
    vrt 145cm, evm
    eei. Mustikkakukko
    eee. Kahvikerma

    1. s. 15.09.2017 suomenhevostamma Adinan Williwiili i. Adinan Wiikarin Maine
    2. s. 10.10.2017 suomenhevosori Mutalan Kermawaahto i. Räiskyvän Kaiho-Raimo
    3. s. 04.11.2017 suomenhevosori Mutalan Utopia i. Koistilan Untamo
    4. s. 24.12.2017 suomenhevostamma Mutalan Omenawiilis i. Mutalan Oivastus

    Kilpailutulokset

    KRJ taso 7/5
    Kouluratsastus 3180.43 p. Kuuliaisuus ja luonne 1868.21 p. Tahti ja irtonaisuus 1312.22 p.

    ERJ taso 6/4
    Esteratsastus 2670.68 p. Hyppykapasiteetti ja rohkeus 802.47 p. Kuuliaisuus ja luonne 1868.21 p.

    Cup-sijoitukset
    31.12.2017, VSR Koulucup, Vaativa B :: 7/52

    NJ-näyttelyt

    11.10.2017, Hupilan Suomenhevoset :: irtoSERT (päätuomari Zafiro)
    23.12.2017, Teilikorpi :: irtoSERT (päätuomari Vibaja)
    VSN-näyttelyt

    Päiväkirja ja valmennukset

    02.10.2017 – kouluvalmennus – kirjoittanut miivi

    Saatoin olla vähän kateellinen Wiiliksen nimestä, mutta en myöntänyt sitä nekotalle, vaan jatkoin ratsukon rääkkäämistä kouluratsastuksen saralla. Wiilis oli vielä vähän alkukankea, mutta suoritti kyllä nätisti loivaa avotaivutusta keskihalkaisijalla molempiin suuntiin, samoin kun uralla sulkutaivutuksen tapaista. Taivutus oli loivempaa kun koulutuomarit vaativat, mutta vastahan ratsukko lämmitteli. Vähitellen Wiilis lähti liikkumaan elastisemmin ja taipumaan paremmin, avotaivutus ja sulkutaivutus muuttuivat selkeämmiksi ja vaivattomammiksi myös ravissa. Jossakin vaiheessa pyysin nekotaa nostamaan myös laukan. Alkuun ratsukko sai ottaa erikokoisia laukkavoltteja taivutusten ohella, mutta valmennuksen loppuun he pääsivät näyttämään myös sulkutaivutusta laukassa. Siinä oli suomenhevosella hieman hakemista, mutta olin siitä huolimatta tyytyväinen valmennuksen kulkuun ja kauniin suomenhevostamman työskentelyyn.


    07.12.2017 – kouluvalmennus – kirjoittanut VP

    “Jes, hyvä nekota!” mä hihkuin maneesin laidalta ja jatkoin, “Nyt näyttää tosi hyvälle. Huomaatko sä itse eron, kun Wiilis on rehellisesti kahden pohkeen ja ohjan välillä? Nyt se ei ole sellainen lestadiolaisperheelle sopiva pitkä pötikkä, vaan oikeasti kantaa itseään takaosan päällä. Jes, loistavaa, ota vain käyntiin ja anna hetkeksi pitkät ohjat.”

    Melko intensiivisen alkuvalmennukseen oli sisällytetty noin miljoona siirtymistä askellajista toiseen sekä notkistavaa, mutta myös kokoavaa jumppaa avotaivutuksen parissa. Alkuun Wiilis oli hieman laiskanpulskea ja se porskutti pitkänä pötikkänä samalla kun sen ratsastaja tyytyi siihen, mitä hevonen puoli-ilmaiseksi antoi. Kun sain iskoistettua nekotaan hieman ryhtiä ja skarpimpaa ratsastustapaa, alkoi hevonenkin hiljalleen ryhdistäytymään työntekoa varten.

    “Kerää vain ohjat käteen ja tee ihan muutama siksak väistö käynnissä ennen, kuin siirrät sen raviin. Ihan vain, että saat sen taas ilman tappelua ja väkisin punkemista ryhdikkääksi ja skarpiksi. Sama juttu ravissa; ensin niska ylös ja takajalat vatsan alle väistön avulla ja vasta sitten siirrät sen laukkaan. Tehdään alkuun pitkillä sivuilla erittäin loiva kaareva ura että saadaan pientä vastalaukanpoikasta ja lyhyillä sivuilla sä voit tehdä pääty-ympyrällä pientä kokoavaa treeniä. Pidä huoli, että kaarevalla uralla et taivuta sitä liikaa ja pääty-ympyrällä kokoa sitä ihan ajan kanssa. Vatsalihakset tiukkana ja pohje lähellä.”

    Nyt nekota ratsasti jo alusta alkaen hevostaan huomattavasti paremmin, mitä alkutunnista. Vaikka ratsastus oli edelleen siistiä ja hevosystävällistä, oli ratsastaja löytänyt tekemiseensä tietynlaisen tehokkuuden sen sijaan, että tyydytään siihen mitä ilmaiseksi saa. Ja se näkyi; vastalaukat kaarevalla kiemurauralla oli helpon ja sujuvan näköistä eikä pääty-ympyrällä tehdyt kokoamisetkaan vaikeaksi osoittautuneet. Pienen käyntipaussin siivittämänä jatkoimme edelleen laukkatehtävällä, sillä halusin tarjota nekotalle avaimia laukanvaihtoihin, jotka olivat naisen mukaan olleet viime aikoina melko haparoivia.

    Maneesin keskelle raahauduttuani pyysin ratsastajaa ratsastamaan melko pienelle keskiympyrälle, jossa tarkoituksena oli aktivoida hevosen takapäätä entisestään. Ratsastajan tuli liioitella koottua laukkaa ajatuksen tasolla kohti piruettilaukkaa ja yhden tai kahden hyvän askeleen jälkeen myödätä kädellä eteen ja ratsastaa hevonen takaisin kohti normaalia työskentelylaukkaa. Kuten arvelin, myös Wiilis alkoi kuumua tästä tehtävästä - aina kun ratsastaja pidätti, hevonen jäi mielellään lyhyeksi kuin odottaakseen eteenpäin pyytävää ratsastusta. Sekä kootun laukan askeleet että heti ensimmäiset askeleet kootusta laukasta pois olivat erittäin laadukkaita - liike oli voimakasta ja rytmikästä.

    Kun Wiilis oli saatu ratsastettua hieman kuumaksi, oli melko helppoa ja mielekästä lähteä ratsastamaan vaihtoja tavanomaisella koko rata leikkaa linjalla. Nyt kun hevonen oli apujen välissä sekä ratsastaja oli hereillä vaihdot tulivat kuin itsekseen.

    “Niin, mikä ongelma niissä vaihdoissa oli? Sehän vaihtaa ihan tyylipuhtaasti, eikä ole laisinkaan voimaton.” virnuilin maneesin keskeltä iloisen oloiselle ratsastajalle. “Ehkäpä ongelma onkin ollut siinä, ettet ole kotitreenissä vaatinut siltä ihan loppuun asti. Nyt jatkossa kun sä ratsastat itsenäisesti kotona, pidä huoli siitä että se on ihan oikeasti aktiivinen ja sä vaadit jutut loppuun asti. Tämähän meni hienosti, mun puolesta sä voit ratsastaa sitä ravissa hetken pidemmällä kaulalla ja sitten laskeutua ratsailta alas kävelyttämään sen loppukäynnit.”