Mutala Oriit Tammat Kasvatus

Tiusan Merkkuuri

KTK-II, SV-II
  • Tiusan Merkkuuri, VH18-018-0313
  • suomenhevonen, ori

  • 158cm, tummanpunarautias
  • syntynyt 23.12.2017 2-vuotias
  • koulupainoitteinen, taso: Vaativa B (re: 90cm)

  • kasvattanut Isla, Tiusan Suomenhevoset
  • omistaa nekota (VRL-09525)
  • Kuvat © S.H.
  • Tämä on virtuaalihevonen. Kaikki sivuilla oleva tieto on keksittyä.
  • This is a sim game horse. Everything on this site is fictional.

  • 20.01.2018 SV-II (9 + 10 + 4 + 6 = 29p.)
  • 20.03.2018 KTK-II (18 + 19 + 20 + 19 = 76p.)
  • Suku

    i. Hengenvaaran Mokkeri
    punarautias, 156cm
    KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
    ii. Kuuralehdon Jokkeri
    klrt, 157cm
    KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, YLA1, SLA-I*
    iii. Parodian Justjoo
    KRJ-I, VAR-I, SV-I
    iie. Kuukarin Vilmar
    ERJ-I, KERJ-I, SV-II, EV-II, VAR-III
    ie. Mörkövaaran Meripihka
    rt 153cm
    KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, YLA1, SLA-I
    iei. Mörkövaaran Jalomieli
    KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, YLA1, SLA-I*
    iee. Taikakuun Meriina
    KRJ-II, ERJ-III, KERJ-I, YLA2, SLA-I*
    e. Haavelaakson Verna
    tummanrautias, 160cm
    KTK-II
    ei. Haavelaakson Vekara
    trt 159cm
    KTK-II, KRJ-I
    eii. Haavelaakson Vekseli
    KTK-III, KRJ-I
    eie. Kuujärven Lumpeenkukka
    KTK-II
    ee. VIR MVA Ch Vähäpellon Silvia
    prt 150cm
    KTK-II
    eei. Vähäpellon Tervakuutti
    KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I
    eee. Vähäpellon Hopeanauha
    KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I

    1. s. suomenhevostamma e.

    Kilpailutulokset

    KRJ taso 6/5
    Kouluratsastus 2685.66 p. Kuuliaisuus ja luonne 1501.71 p. Tahti ja irtonaisuus 1183.95 p.

    ERJ taso 5/2
    Esteratsastus 2001.74 p. Hyppykapasiteetti ja rohkeus 500.03 p. Kuuliaisuus ja luonne 1501.71 p.

    Cup-sijoitukset
    Ei vielä cup-sijoituksia.

    NJ-näyttelyt

    VSN-näyttelyt

    11.02.2018, Ratsutalli Lilja :: Reserve Champion, 40p. (tuomari dookie)

    Päiväkirja ja valmennukset

    23.12.2017 – päiväkirjamerkintä – kirjoittanut Isla

    Siitä oli jo tullut tapa, että mä heräsin jokaikinen arkiaamu 6:05 Jarnon herätyksen pärähtäessä soimaan. Rakkaalla puolisollani on lisäksi paha (ts. rasittava) tapa torkuttaa ensimmäiset puoli tuntia 10min välein ennen, kun se nousee sängystä keittämään molemmille kahvia. Tänä aamuna kun hermo meni siihen torkuttamiseen ja nousin itse ensin keittääkseni ne prkln kahvit.

    Nukahdin otsa vasten keittiön pöytää kuunnellessani kahvinkeittimen korvia hivelevään porinaan, mutta en huolestunut; tänään oli Jarnon aamutallivuoro ja mulla oli oikeus nukkua pöytää vasten. Olin juuri hakenut ensimmäisen kupin kahvia ja alkanut taas torkkumaan kämmentä vasten nojaten, kun havahduin mieheni herätykseen - se ujutti pakkasessa kylmettyneet kätensä mun paidan sisään, kiitti vaan.

    "Et ikinä usko! Verna on varsonut!" Kuulin mokoman rääkyvän korvani juureen innoissaan. Loikkasin kahvikupin sisältö roiskuen seisomaan ja hieraisin silmiäni, jotta näkisin onko mies tosissaan. Sillä oli toisinaan tapana herättää mut huijaamalla varsomisiin liittyen.

    "Nyt en juksaa, se on ihan kuivakin jo ja pystyssä." Jarno jatkoi nähdessään mun epäilevät kasvot. "Tamma vai ori? Onks se tumma vai punertava?" Kyselin kuin missäkin kuulustelussa, kunnes Jarno tuhahti ja tokaisi sen tosiasian, että voisin lähteä itse katsomaan sitä. Mokoma ei kertonut mitään infoa ennen kuin olimme tallissa varsomiskarsinan edessä ja katsoimme sitä pientä ihmettä, ihan kuin ei oltaisi ennen nähty varsaa.