Atorina
virtuaalitalli
etusivu

Triggerfinger

virtuaalihevonen
ERJ-I, YLA2
NimiTriggerfinger "Rikke"
RekisterinumeroVH15-011-0187
Rotu, sukupuolihannover, ori
Säkäkorkeus, väri172cm, mustanruunikko
Syntynyt08.07.2014
KasvattajaKatrin Haas evm
OmistajaAtorina (VRL-09525)
Estepainoitteinen, taso: 150cm Täyttänyt 3v 08.01.2015 ja 8v 08.10.2015
30.12.2017 ERJ-I (8 + 40 + 18 + 20 + 15 = 101p.) 30.12.2017 YLA2 (27 (16+11) - 21 (12+9) - 17 - 16 - 4 = 85p.)

Uljas musta, mutta juonitteleva lurjus. Nopea esteillä, mutta niin myös hampaistaan. Tätä yhdistelmää ei voi rakastaa, mutta ei myöskään vihata. Niistä ominaisuuksista on tehty Triggerfinger, 15.4.2015 Atorinan talliin saapunut hannoverori, joka hurmasi minut estetaidoillaan, mutta yllätti hurjalla luonteellaan. Ainakin tämä hevonen saa liikettä muihin hevosiin, etenkin tammoihin, jotka tuntuvat olevan aivan täpinöissään tästä uudesta yksilöstä, jonka ulkonäköön ei yksinkertaisesti voi olla ihastumatta silmänräpäyksessä.

Tallissa Triggerfinger eli Rikke ajattelee olevansa kingi. Sen karsinan ohitse talutettavalle toiselle oriille on pakko uhoilla, vaikkei toinen hevonen siihen kiinnittäisi minkäänlaista huomiota. Tuntemattoman ihmisen tullessa sen karsinaan Rikke voi käyttäytyä ylimielisesti ja jopa hyökkäävästi – hänen alueelleen ei tuntemattomat niin vain astele. Vähänkin tuntemattomampi ihminen voi helposti joutua Riken hampaiden uhriksi, jos koskee siihen vähänkin väärällä tavalla. Kuitenkin ajan kuluessa ja ihmisen tullessa tutummaksi Riken käyttäytyminen muuttuu päälaelleen, ja se on jopa mukava hoidettava, joka ei oikuttele muuten kuin suitsiessa nostamalla päänsä kattoon, jos hoitaja ei ole tarpeeksi nopea ja itsevarma toimissaan.

Taluttaessa Rikke tykkää tepastella kuin mikäkin hienohelma täysiverinen – ori vain esittää, kun tietää että sitä ihaillaan. Muiden hevosten seurassa Rikke on jatkuvasti samanlainen ja haluaa olla kaikkien hevosten pomo. Tästä johtuen se ei välttämättä tule kaikkien hevosten kanssa toimeen, ja se on hyvä esimerkiksi ulkoiluttaa niistä erikseen, ellei jopa tallin tilojen toisella puolella.

Rikke on kaikesta uhoamisesta huolimatta kaiken sen vaivan arvoinen esteillä. Tämä estetykki on vikkelä kavioistaan ja omaa todella hyvän ja tehokkaan hyppytekniikan. Rikke ei kuitenkaan ole mikään alottelijoiden ratsu, vaan tarvitsee ratsastajakseen itsevarman, kokeneen ja haasteisiin valmistautuneen henkilön, joka on valmis tekemään töitä. Loppujen lopuksi Rikke on kuitenkin hyvin palkitseva ratsu, jos ratsastaja ei anna sille kertaakaan periksi, ja hyvän yhteistyön avulla se voi olla sekä kilpailuiden komein että taitavin ratsu.


© Roshoeve

Suku

i. Tijuana
hann trn 174cm
evm
ii. Tiger's Paw
hann prn 171cm
iii. Tom Tom
iie. Lioness
ie. Mexicana
hann m 175cm
iei. The Mountain
iee. Americana
e. Shanell
hann m 168cm
evm
ei. Shooter
hann trn 169cm
eii. Simba
eie. Bomber Girl
ee. Popsicle
hann mrn 166cm
eei. Patriot
eee. Sage

Triggerfingerin isä Tijuana on varsinainen komistus tummanruunikolla värityksellä. Hyvin sekä esteillä että kenttäratsastuksessa menestynyt 174cm korkea ori on luonteeltaan äkkipikainen, kärsimätön ja vaativainen, mutta kuitenkin ihmisrakas ja huomionkipeä otus. Orilla on kovat vaatimukset siitä, että se saa aina parasta mahdollista kohtelua, eikä se anna kenenkään unohtaa sitä. Ori kisaa edelleen 15-vuotiaana jopa 160cm-korkeissa luokissa esteillä ja satunnaisesti kenttääkin, molemmissa erinomaisella menestyksellä, ja sillä on noin kymmenen varsaa.

Riken isänisä Tiger’s Paw oli poikansa tavoin sekä este- että kenttäratsu, mutta orin menestys kenttäratsastuksessa jäi taka-alalle, vaikka sillä olisikin ollut hurjasti potentiaalia. Ori kasvatti nimensä tunnetuksi esteratsastajien piirissä menestymällä todella hyvin ja sijoittumalla lähes jokaisissa kilpailuissa, joihin se osallistui. Ori oli nopea ja tarkka jaloistaan, mutta toisaalta se oli luonteeltaan oikukas ja sai milloin mistäkin ihmeellisiä päähänpistoja, joista sen omistaja ei erityisemmin tykännyt. Jalostuksessakin oria käytettiin sen nuoruudesta lähtien ja kaikkiaan orille tuli kymmeniä jälkeläisiä. Ori jouduttiin lopettamaan 20-vuotiaana loukkaannuttuaan tarhassa ollessaan.

Riken isänemä Mexicana syntyi Espanjan rannikolla sijaitsevassa siitostallissa. Ensimmäiset vuotensa tamma asusteli tallilla ja sai siellä ollessaan kolme varsaa, mutta kisakäyttöön se ei päässyt. Tallin mentyä konkurssiin tamma myytiin Keski-Eurooppaan, jossa se kisasi satunnaisissa kilpailuissa kohtalaisella menestyksellä, mutta pääasiassa sitä käytettiin edelleen siitostammana. Kaiken kaikkiaan tamma sai kahdeksan varsaa, joista viisi kisaa esteillä säännöllisesti ja loput satunnaisesti tai eivät ollenkaan. Tamma oli luonteeltaan tyyni, mutta hyvin suojelevainen varsoistaan ja muista tutuista hevosista. Tamma kuoli 22-vuotiaana hoitovirheiden vuoksi, viimeisen varsansa Tijuanan ollessa vain muutaman kuukauden ikäinen.

Triggerfingerin emä Shanell on tammamaiseen tapaan äkkipikainen ja ailahtelevainen – milloin haluaa ulos, milloin takaisin talliin. Tamman saksalainen omistaja saa aina välillä kirota tamman ostamista, mutta on siinä hyviäkin puolia. Varsottuaan 5-vuotiaana tamma on kisannut säännöllisesti esteillä melko hyvällä menestyksellä. Toistaiseksi Triggerfinger on Shanellin ainoa varsa, mutta varmasti tulevaisuudessa siitä tullaan haluamaan vielä lisää. Tamma on kuitenkin vielä nuori ja sillä on koko tulevaisuus edessään, etenkin niin taitavan ratsastajan kanssa kuin tamman omistaja on.

Riken emänisä Shooter on kovapäinen ja helposti tylsistyvä tummanruunikko tapaus. Oria ei pelota mikään tai kukaan, ja 160 cm korkeat esteet ovat sille lastenleikkiä. Ori selkeästi nauttii esteradoista ja se teki kilpailuissa aina parhaansa eikä jättänyt mitään sattuman varaan. Ori menestyi todella hyvin loukkaantumiseensa saakka, jonka jälkeen eläinlääkäri on kieltänyt korkeat esteluokat. Shooter viettää eläkepäiviään jo 15-vuoden iässä laitumilla ja on vain satunnaisessa jalostuskäytössä.

Riken emänemä Popsicle oli ihmisrakas, vaikkakin välillä etäinen tamma. Tamma syntyi Saksassa, jossa se asui koko elämänsä ja sai muutaman varsan. Tammaa ei ikinä käytetty kilpailuissa – se kasvoi nuorena isolla tilalla, josta se myötiin pilkkahintaan harrasteratsuksi nuorelle tytölle, joka käytti tammaa lähinnä maastossa. Tamma ikävä kyllä menehtyi alle 20-vuotiaana ähkyn kaltaisiin oireisiin.



Jälkeläiset

Rikellä on 3 jälkeläistä. Se on tarjolla jalostukseen.

s. 05.05.2015 hann o Tensnake At tammasta Nadeshda
s. 06.05.2015 hann o Tigerskin At tammasta KV Nuancenreich
s. 03.11.2017 hann o Tigerspurr At tammasta Born to Hula

Kilpailutulokset

ERJ vaikeustaso: 10/9

  • Esteratsastus: 5749.83 p.
  • Hyppykapasiteetti ja rohkeus 2604.82 p.
  • Kuuliaisuus ja luonne 3145.01 p.

  • ERJ:n alaiset sijoitukset:

    49 kpl
  • 30.04.2015 ERJ kutsu, 150cm » 4/30
  • 01.05.2015 ERJ kutsu, 80cm » 1/40
  • 02.05.2015 ERJ kutsu, 100cm » 5/30
  • 02.05.2015 ERJ kutsu, 80cm » 6/40
  • 03.05.2015 ERJ kutsu, 120cm » 4/30
  • 03.05.2015 ERJ kutsu, 130cm » 4/30
  • 03.05.2015 ERJ kutsu, 90cm » 4/42
  • 03.05.2015 ERJ kutsu, 90cm » 4/43
  • 03.05.2015 ERJ kutsu, 80cm » 2/40
  • 03.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 4/40
  • 03.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 2/40
  • 04.05.2015 ERJ kutsu, 140cm » 1/30
  • 04.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 3/30
  • 04.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 1/30
  • 04.05.2015 ERJ kutsu, 120cm » 2/30
  • 05.05.2015 ERJ kutsu, 80cm » 5/40
  • 05.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 5/30
  • 06.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 3/30
  • 07.05.2015 ERJ kutsu, 90cm » 2/30
  • 08.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 4/40
  • 08.05.2015 ERJ kutsu, 90cm » 5/42
  • 08.05.2015 ERJ kutsu, 80cm » 3/40
  • 08.05.2015 ERJ kutsu, 110cm » 1/29
  • 09.05.2015 ERJ kutsu, 110cm » 1/29
  • 09.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 2/30
  • 09.05.2015 ERJ kutsu, 80cm » 4/40
  • 09.05.2015 ERJ kutsu, 100cm » 3/30
  • 10.05.2015 ERJ kutsu, 80cm » 3/40
  • 10.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 3/40
  • 10.05.2015 ERJ kutsu, 110cm » 2/29
  • 11.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 4/30
  • 12.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 1/40
  • 13.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 2/30
  • 13.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 4/30
  • 13.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 5/40
  • 13.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 5/30
  • 13.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 6/40
  • 14.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 6/40
  • 15.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 6/40
  • 15.05.2015 ERJ kutsu, 120cm » 2/30
  • 16.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 5/40
  • 19.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 6/40
  • 20.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 6/40
  • 20.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 3/40
  • 24.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 2/40
  • 26.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 5/30
  • 26.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 1/40
  • 28.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 5/40
  • 30.05.2015 ERJ kutsu, 150cm » 6/40

  • ERJ Cup -sijoitukset:

    0 kpl

  • Näyttelyt

    0 sertiä
  • Päiväkirja ja muuta

    Varustelokero
    Estesatula, yleissatula, meksikolaiset suitset Väreina konjakki ja messinki Muut varusteet tummansinisiä tai harmaita
    Muuta huomioitavaa
    Tarhataan yksin.
    15.04.2015, kirjoittanut nekota – "Rikke saapui Atorinaan"

    Osteluvimmoissani jätin toistakymmentä ostotarjousta ympäri Eurooppaa lupaavista este- ja kouluratsuista. Vastauksia sateli pian, osa kieltäviä kun ratsut olivat jo myyty ja osa myötäviä vastauksia, joissa toivotettiin tervetulleeksi koeratsastamaan kyseinen hevonen. Viikkojen jatkuvan etsinnän jälkeen tuli eräältä tallilta vastaus orista, jonka olin jo täysin unohtanut ja pyyhkinyt mielestäni: Ori on sinun, jos niin haluat. Varasin koeratsastusta seuraavalle viikolle, kun suunnitelin matkaa Saksaan joka tapauksessa ja voisin samalla käydä koeratsastamassa tämän urhon. Odotukseni eivät olleet kovat, siellä luultavasti odotti jokin keskiverto automaatti. Paikan päällä kuitenkin totesin, että olin aliarvioinut tämän orin täydellisesti. Ratsastaminen orilla ei ollut helppoa, mutta se sujui pienten alkuvaikeuksien jälkeen ja pienen testihypyn jälkeen olin myyty. Tarjoukseni hyväksyttiin silmänräpäyksessä ja kohta olinkin ajamassa takaisin kohti Alankomaita musta ori trailerissani. Vähän ehkä kiroilin jo tulevien karsina- ja tarhausjärjestelyjen miettimistä uuden hevosen kanssa, mutta suunnitelmani Atorinaa varten olikin kasvattaa sen hevoskantaa, joten minun täytyisi pistää järjestelyt vain täysin uusiksi. Todella pitkältä tuntuneen matkan jälkeen saavuimme Atorinan pihaan ja uusi orini Triggerfinger pääsi jaloittelemaan. Siskoni ihastui siihen samantien, tosin muutti mielensä kun ori päätti nousta pystyyn kesken talutuksen karsinaan. Uusi paikka oli sille ilmeisesti hämmentävää, mutta toivojen mukaan se tottuisi pian. Karsinassaan ori jo näytti rauhoittuvan ja asettuvan aloilleen, pyörien ja hyörien siinä hetken etsien sopivaa kohtaa, mistä tarkkailla käytävän tapahtumia. Kaiken kaikkiaan olin aika tyytyväinen ostokseeni, vaikken vielä osannut sanoa, että olisiko ori ensinkään lupausten estemestari tai hyvä ori jalostuskäyttöön.

    20.08.2016, kirjoittanut nekota – "Tilannepäivitystä"

    Ensimmäiset vuodet Atorinassa olivat Rikelle varsin tehokkaita. Mehän muuten kisattiin ja paljon, vietiin kaikki ruusukkeet ja pokaalit ja monet kerrat palattiin kotiin hymyissä suin. Jossain vaihessa sitten todettiin, että ehkä Rikke on nyt kisansa kisannut - ainakin toistaiseksi - ja orin voisi ottaa täysiaikaisesti jalostuskäyttöön. Kaksi varsaa orilla teetettiin, molemmat Atorinan omista tammoista Nadeshdasta ja Noorasta. Varsoista kasvoi hienoja oripoikia kummastakin, jatkaen isänsä jalanjäljissä esteratsastuksen ja siitoskäytön parissa. Jokunen päivä sitten tässä siskon kanssa naureskeltiin, että Rikkehän on pappa jo, kun varsansakin ovat jo jälkikasvua saaneet. Ei ori kuitenkaan vanhalta vaikuttanut kenenkään silmiin, päinvastoin - sillä oli energiaa kuin innokkaalla varsalla ja edelleen hyppytaidot kuin millä tahansa uransa huipulla olevalla esteratsulla. Toistaiseksi nyt Riken kanssa taukoillaan, lepäillään ja eläköidytään - katsotaan sitten vähän ajan päästä, jos laatuarvosteluja varten alettaisiin taas treenaamaan ja valmistautumaan.

    05.10.2017, kirjoittanut nekota – "Muuttopäivä"

    Riken karsina uudessa tallissa saatiin vihdoinkin valmiiksi, joten ajattelin että okei, tänään olisi tämän orin vuoro. Tiesin kyllä, että matkasta ei tulisi mitenkään hauska, ei minun eikä Riken kannalta, vaikka se olikin suhteellisen lyhyt. Lähdin hakemaan Rikkeä karsinastaan valmistellakseni sen traileria varten, mutta karsinan ulkopuolella jähmetyin. “Öö, missä Rikke on?” huhuilin siskolleni. “No siellä karsinassa”, siskon huikkasi takaisin. “Ai onko se näkymätön vai?”

    Siskonikin tuli paikalle ihmettelemään, karsina oli tosiaan tyhjä ja ovi kiinni - ainakaan se ei ollut karannut, ellei se ollut oppinut sulkemaan ovea perässään. Etsintätyö siis alkoi, minä lähdin kohti pääovea ja sisko kohti takaovea. Kokeilin huheilla orin nimeä, ikään kuin se saapuisi paikalle kutsusta. Paikalle saapui uusi tallimestarille Johan, joka vastasi huhuiluun tullen ihmettelevän näköisenä paikalle. Selitin hänelle, ettei Rikkeä löydy ja kohta pitäisi lähteä uuteen talliin. Johan kurtisti kulmiaan ja osoitti kohti traileria. “Vein sen jo sinne”, hän vastasi. Olin äimistynyt - Johan oli yksinään saanut orin traileriinsa? Semmoista ei kyllä ollut täällä ennen nähty, mutta siellä musta ori tapitti harvinaisen rauhallisena ja silmäili minua tyynesti mennessä tarkastamaan, että siellä se ori oikeasti oli. Nyt piti vain ajaa traileri uusille tiloille ja päästää ori karsinaansa - uuden tallimestarin avulla se sujui ennätysnopeast ja -vaivattomasti. En ollut ehtinyt tutustumaan tallimestariin vielä hyvin omilta kiireiltäni, mutta nyt todella aloin kiinnittää häneen huomiota.

    05.11.2017, kirjoittanut felissa – estevalmennus

    Estevalmennukseeni tänään saapui Nekota komean tumman orinsa Rikken kanssa. Ratsukko verrytteli itsenäisesti sillä aikaa kun kasasin maneesiin pituushalkaisijalle kolmen esteen sarjan. Vaikka orilla kuulemma riittää kapasiteetti 150 cm esteille asti, aloitetaan tänään hieman alle metrisistä pystyistä. Pyysin ratsukkoa hyppäämään isolla ympyrällä yhtä estettä, kahdesti molempiin suuntiin. ”Aseta jo esteen päällä oikeaan suuntaan, jotta kaareva linja säilyy.” Rikke hyppäsi todella hyvällä tekniikalla, mutta vaikutti vähän vahvalta kädelle joten muistutin ratsastajaa pienten puolipidätteiden tärkeydestä. Kaarevalla linjalla hyppäämisen jälkeen pyysin ratsukkoa tulemaan koko kolmen esteen sarjan kerran molemmista suunnista. ”Pidä tempo kokoajan samana ja katse eteenpäin” huusin vielä maneesin laidalta. Korotin hieman esteitä ja pyysin ratsukkoa tulemaan ne suorassa linjassa vielä uudelleen. Viimeisenä tehtävänä oli ratsastaa lävistäjällä mahdollisimman suoraan hypäten vain sarjan keskimmäinen este, joka olikin tähän linjaan nähden vinossa. ”Tästä on teille vielä aikaratsastusluokissa hyötyä” vakuuttelin Nekotalle. ”Vaikka esteelle ei aina pääsisi kohtisuoraan, on hevosesi oltava suora” lisäsin vielä. Korotimme taas esteitä ja valmennuksen lopussa esteet olivat noin 120 cm korkeita, juuri sopivia tekniikkatreeniin siis. Lopuksi pyysin ratsukkoa tulemaan kahdesti kaikki kolme estettä tehden kahdeksikon ensin myötä- ja sitten vastapäivään, mikä vaatikin jo todella tarkkaa keskittymistä ja oikeasti jokaisen askeleen huolella ratsastamista. Toivotin vielä ratsukolle onnea tuleviin kilpailuihin ja annoin luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.

    06.11.2017, kirjoittanut nekota – "Laatuarvosteluihin?"

    Satuin katselemaan ja vertailemaan hevosteni menestymistä - uudemmilla hevosilla viime aikaista ja vanhemmilla vuosien varrelta. Rikke saapui ensimmäisten hevosten joukossa Atorinaan ja vaikka se ei aina olekaan se ykkösvalinta kilpailuihin tai jalostukseen, se on päässyt hirveän pitkälle. Vilkaisin sen tuloksia tähän asti ja totesin, että orin kyllä sietäisi päästä laatuarvosteluihin ja pian. Vuosien vaivannäkö tarvitsisi kyllä jonkinlaisen maininnan, Rikke on kuitenkin ollut yksi kantahevosistani Atorinan jalostuksessa. Tunnearvoa sillä on älyttömät määrät, mutta varmasti sen arvo muiden silmissä kasvaisi, jos sen nimen perää koristaisi sellainen ERJ-I -palkinto (ja sitähän me muuten tavoitellaan). Ilmoitin siis siskolleni, että antaa niiden uudempien hevosten odottaa, me viedään vihdoinkin Rikke arvosteltavaksi. Siskoni hyväksyi heti asian ja näytti olevan lähes yhtä innoissaan kuin minäkin.