Atorina

etusivu kouluhevoset estehevoset toiminta

Victarion

virtuaalihevonen
VIR MVA Ch
NimiVictarion "Vikke"
RekisterinumeroVH17-012-0457
Rotu, sukupuolihollanninpuoliverinen, ori
Säkäkorkeus, väri174cm, musta
Syntynyt21.03.2017 (8v 21.11.2017)
Koulutuskoulupainoitteinen, taso: Grand Prix
Kasvattajaevm
OmistajaAtorina (VRL-09525)
15.01.2018 Myönnetty VIR MVA Ch KTK-kelpoinen (3x MVA-SERT) Tavoitteena KRJ-laatuarvostelu ja kantakirjaus



© Gestüt Hämelschenburg & Van Uytert

Sukutaulu

Isälinja: Victory II (evm)     Emälinja: Serene (evm)
i. Victory II
kwpn m 175cm
evm
ii. Victorious
kwpn m 174cm
iii. Victory
iie. Sarah
ie. Madeleine
kwpn tprn 166cm
iei. Ser Marc
iee. Darcy
e. Serene
kwpn prn 169cm
evm
ei. Terence
holst trn 171cm
eii. Theon
eie. Therese
ee. Sirén
kwpn prt 164cm
eei. Sebastien
eee. Hilaire

Sukuselvitys tulossa...

Jälkeläiset

Vikellä on 4 jälkeläistä. Se on tarjolla jalostukseen.
s. 03.09.2017 kwpn t Visenya At tammasta Beauforia
s. 22.10.2017 kwpn t Ultima At tammasta Una Donna
s. 04.11.2017 bwp t Nectarion tammasta Naatje v. Claeys
s. 05.11.2017 kwpn t Violante At tammasta Tempeste

Kilpailukalenteri

KRJ vaikeustaso:

11/10
  • Kouluratsastus 7127.16 p.
  • Tahti ja irtonaisuus 4136.20 p.
  • Kuuliaisuus ja luonne 2990.96 p.

  • KRJ Cup -sijoitukset:

    1 kpl
  • 30.11.2017 KRJ Cup Grand Prix – 10/138
  • Näyttelyt:

    3 sertiä
  • 22.10.2017 NJ-näyttelytBIS1, MVA-SERT (pt. Zafiro)
  • 31.12.2017 NJ-näyttelytBIS3, MVA-SERT (pt. vaapu.)
  • 17.01.2018 NJ-näyttelytBIS1, MVA-SERT (pt. Lissu T.)
  • Päiväkirja ja muuta

    Varustelokero
    Koulusatula, yleissatula, kankisuitset Väreinä musta ja hopea Muut varusteet tummanpunaisia tai valkoisia
    Muuta huomioitavaa
    Tarhataan yksin.
    13.10.2017, kirjoittanut nekota – "Vikke saapuu Atorinaan"

    Victarionista eli Vikestä lähti tarjousta kasvattajalleen hieman hetken mielijohteesta, mutta hetki oli niin otollinen, etten voinut muutakaan. Loistavasta suvusta tuleva nuori kouluratsu, tämä oli pakko saada! Koeratsastus jäi lyhyeksi, mutta vaikutti lupaavalta ja hevonen taitavalta. Allekirjoitin paperit samantien ja jäin odottelemaan orin saapumista Atorinan uusille tiloille. ”Oisko ens perjantai hyvä?” kasvattaja kysyi ja yhtään miettimättä suostuin. Kotona vilkaisin kalenteria – ensi perjantai olisi perjantai 13. En ollut taikauskoinen, mutta tämä ei näyttänyt hyvältä. Perjantaiaamuna traileri sitten ajoi pihaan ja ulos asteli komea oripoika, jossa oli kuitenkin jotain erilaista kuin silloin, kun sen ensi kertaa tapasin. Ori tepasteli hermostuneesti paikallaan ja yritti nostaa jo valmiiksi hyvin korkealla olevaa päätään ylemmäs. Oritallin läpi se ei suostunut kävelemään, vaan lähti peruuttamaan ja oli jo nousta pystyyn, kun päätin viedä sen vähän syrjäisempään paikkaan. Kirosin mielessäni näitä hetken mielijohteen ostoksiani ja toivoin, ettei orin luonne olisi niin kamala kuin miltä se juuri nyt vaikutti.


    22.10.2017, kirjoittanut nekota – "Syndurin puoliverinäyttelyt"

    Oli Viken ensimmäisten näyttelyjen aika, eikä luotto orin menestymiseen todellakaan ollut kova. Mukana oli pari näyttelyissä hieman kokeneempaa yksilöä, jotka osasivat näyttelypaikalla olla nätisti, eivätkä juuri uusista hevosista välittäneet. Viken kanssa olin varautunut kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, ottanut parit ylimääräiset suitset ja riimunnarut mukaan just in case (oikeasti pelkäsin pahinta). Paikan päällä Vikke oli kuitenkin yllättävän rauhallinen, ehkä vähän levoton eikä kovin ystävällinen muita hevosia kohtaan, mutta kaiken kaikkiaan hyvin tyyni. Viken luokan tullessa kohdalle orin kanssa ei ollut sen enempää ongelmia kuin muidenkaan ensikertalaisten ja täytyy myöntää että olin hyvin yllättynyt, kun kaiuttimista raikasi, että Victarion on luokkansa voittaja. Tämä yllätys ei kuitenkaan ollut mitään siihen verrattuna, kun ilmoitettiin, että Victarion on näyttelyiden paras hevonen. Nyt ainakin sai toden teolla olla ylpeä tästä hevosesta!